Mies oranssissa paidassa: Jānis Ragovskis

Tällä viikolla selvitämme, kuinka yksi Latvian salibandyn lähivuosien kovimmista puolustajalupauksista päätyi Lahteen ja kuinka suuri askel se hänelle oli. Lahjakas nuorukainen valottaa myös salibandyn asemaa kotimaassaan. 

Jānis Ragovskis, 20, vietti lapsuutensa pienessä latvialaisessa kylässä nimeltään Valdemārpils. Lapsena hän kokeili jalkapalloa ja kilpaili yleisurheilussa, mutta näistä ei kumpikaan tuntunut omalta jutulta. Vasta kymmenvuotiaana hän pääsi kokeilemaan ensi kertaa salibandya ja oli saman tien myyty.

– Koulussa oli järjestetty mahdollisuus päästä kokeilemaan lajia. Kokeilin ja pidin siitä paljon. Äitini soitti sitten lähimpään seuraan ja ilmoitti minut mukaan heidän harjoituksiinsa. Kävin harjoituksissa, pääsin lopulta joukkueeseen ja aloin pelata salibandya aktiivisesti, Jānis kertoo.

Jāniksen valinta ei ollut kaikista tyypillisin latvialaiselle nuorukaiselle, sillä salibandy ei ole läheskään yhtä iso laji siellä kuin mitä se Suomessa on.

– Se on ehdottomasti kasvava laji Latviassakin. Pääsarjassa pelaa 12 joukkuetta, mutta koko ajan useammat ihmiset aloittavat lajin harrastamisen ja kaupunkeihin perustetaan uusia joukkueita. Laji on kasvussa, mutta ei vielä kovin iso. Mielenkiintoista nähdä, kuinka isoksi se voi kasvaa, hän kuvailee.

Jānikselle lähin salibandyjoukkue oli Talsin kaupungissa, noin 15 kilometrin päässä Valdemārpilsistä. Hän pelasi juniorivuotensa Talsi NSS -joukkueessa ja menestyikin siellä. Kultamitalit ripustettiin kaulaan niin U14- kuin U18-sarjoissa, kun taas U16-sarjassa tuli pronssia.

– Olimme aina sarjamme viiden parhaan joukossa. Meillä oli Talsissa aina hyvä joukkue ja taistelimme mitaleista joka vuosi.

Nykyään Jānis  on vakiintunut puolustajan paikalle, mutta se ei aina ole ollut selvä valinta. Juniorivuosiensa aikana tapahtui pelipaikan muutos nykyiselle tontille.

– Ensimmäiset juniorivuodet pelasin hyökkääjänä, yleensä oikeassa laidassa tai keskellä. Jossain kohtaa joukkueella oli ongelmia puolustuksen kanssa ja tarjouduin kokeilemaan puolustajan paikalla. Sille paikalle jäin ja nykyään nautin puolustajana pelaamisesta, kun saan hallita palloa ja käynnistää hyökkäyksiä. Se on paras pelipaikka minulle, hän kertoo.

Hänen taitonsa oli selvästi nähtävillä jo nuorella iällä, kun hän pelasi ensimmäisen kautensa Latvian pääsarjassa aikuisia vastaan vasta 15-vuotiaana. Vuotta aiemmin hän pelasi jo toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Jānis vietti yhteensä neljä kautta Latvian liigassa tehden 173 tehopistettä hieman yli 100 otteluun puolustajana. Silloin oli aika ottaa seuraava askel uralla.

Latviasta Lahteen

Kesällä 2019 oli Jānikselle selkeää, että hänen oli jatkettava uraansa muualla kehittyäkseen edelleen. Suomi oli hänen pääkohteensa ja LASB ykkösvaihtoehto alusta asti, vaikka saikin kiinnostusta myös muista joukkueista. Lahti oli kuitenkin helppo valinta.

– Minun oli tehtävä päätös. Menenkö kouluun Latviassa vai keskitynkö salibandyurani rakentamiseen. Olin menestynyt jo Latviassa, joten minun täytyi ottaa seuraava askel urallani kun olin vielä nuori. Oli urani kannalta oikea päätös valita LASB.

– Minulla oli muitakin vaihtoehtoja, mutta LASB oli niistä paras. Teemu Varis oli jo tuolloin Latvian maajoukkueen valmennustiimissä, hän otti minuun yhteyttä ja pyysi testijaksolle Lahteen kesällä 2019. Se viikko oli hyvä kokemus joukkueen kanssa. LASBilla oli nuori ja kehittyvä joukkue ja koin sen parhaaksi paikaksi minulle kehittyä yhdessä muiden nuorten pelaajien kanssa.

Ja kehittynyt hän onkin. Ensimmäiset kuukaudet olivat hänelle haastavimmat, kun tämä totutteli suomalaiseen pelitempoon.

– Tein paljon virheitä ensimmäisissä peleissäni, mutta muutamassa kuukaudessa totuin liigan pelityyliin. Olen hyvässä kunnossa, joten vaikeudet olivat enemmän henkisellä puolella kuin fyysisellä. Eniten olen kehittynyt pelinluvussa, varsinkin puolustuspäässä. Useimmat joukkueet pelaavat todella vauhdikasta peliä ja taitavia pelaajia vastaan puolustuspään sijoittuminen on tärkeää. Olen myös oppinut pelaamaan yksinkertaisemmin ja vähentämään ylimääräisiä näyttäviä ja vaarallisia temppuja, Jānis listaa.

Kehitettävääkin riittää silti vielä paljon. Laukominen ja pallollisen pelin kehittäminen ovat listalla, mutta erityisesti kommunikaatio kentällä on joskus iso ongelma suomalaisten pelikavereiden kanssa.

– Osaan muutamia perusfraaseja, jotka helpottavat kommunikaatiota kentällä, mutta on se silti vaikeaa. Jos pelaan Ralfs Orsten kanssa, saatetaan kentällä käyttää jopa kolmea kieltä. Hänelle latviaa, suomea tai englantia muille. Vaikeuksia on, mutta sitä kehitetään.

– En ole oppinut vielä kovin paljoa suomea. En osaa juuri puhua sitä, mutta ymmärrän kyllä jonkin verran. Osaan vain joitain perusasioita. Minun pitäisi vain pakottaa itseni opettelemaan enemmän, mutta olen kai vain liian laiska siihen, hän pohtii.

Joukkue on ottanut hänet ja Ralfsin erittäin hyvin mukaan porukkaan. Kahden latvialaisen välillä on tiiviimpi yhteys kuin muuhun joukkueeseen, mutta kaikkien kanssa tullaan silti hyvin toimeen.

– Parhaiten olen ystävystynyt Rafun ja varmaan JP Auroilan kanssa. Useimmat joukkueessa puhuvat englantia, joten heidän kanssaan on helpompi tulla juttuun. Kaikki ovat ottaneet meidät hyvin vastaan.

Salibandysta hän on Lahdessa nauttinut, mutta kentän ulkopuolella kaikki ei ole ollut aina pelkästään positiivista. Hän haki opiskelemaan kaupatieteitä, mutta ei tällä kertaa päässyt sisään. Välillä on myös yksinäistä.

– Kentällä olen viihtynyt, mutta kotona on välillä vähän tylsää ja yksinäistä, hän sanoo.

Jānis on myös intohimoinen koripallofani ja katsookin paljon NBA-pelejä. Myös Lahti Basketballin otteluissa mies on pariin otteeseen nähty. Vapaa-ajalla tulee myös joskus käytyä harjoittelemassa heittoja Suurhallin parketilla.

 

Mitä LASB merkitsee sinulle? Millainen on LASB-yhteisö?

-LASBin yhteisö on todella upea. Pelaajat auttavat toisiaan ja kaikki joukkueen ympärillä ovat todella välittäviä. Yhteisö kentän ympärillä on kuin iso perhe ja faneissa onkin paljon perhettä ja ystäviä. Faniklubissa kannustavat ja rummuttavat nuoret kaverit tekevät myös hienoa työtä. Yhteisössä on todellisia oranssisydämiä, on hienoa olla mukana!

Kuva: Juhani Järvenpää

 

The man in orange shirt: Jānis Ragovskis

This week we will be finding out how one of the most promising young defenceman from Latvia in recent history, Jānis Ragovskis, ended up in Lahti and how big of a step that was. The talented youngster also shines a light on the state of floorball as a sport in Latvia.

Jānis Ragovskis, 20, lived his childhood in a small Latvian town called Valdemārpils. As a kid he tried playing football and competed in athletics but those didn’t really feel like his thing. Jānis got to try floorball for the first time when he was ten years old and he was immediately sold.

– There were some school matches where you could try out the sport. I liked it a lot and my mom then called the local team so I can go to some practices there. I continued going to the practices and eventually made the team and started playing, Jānis says.

Jānis’s choice wasn’t the most typical one, as floorball isn’t nearly as big of a sport in Latvia as it is in Finland.

– It’s definitely a growing sport in Latvia. There are 12 teams in the main league. More and more people are starting to play it and more cities are trying to get a team. It’s growing for now, we’ll see how big it can get but it’s not very big yet, he describes.

The closest floorball team was in Talsi, 15 kilometres from Valdemārpils. Jānis played his junior years with the Talsi NSS and had some success, winning gold medals in both Latvian U14- and U18-leagues and bronze in U16.

– We always finished in the top five of the league. We had a good team in Talsi and competed for medals every year.

Nowadays he is best known as a defenceman but he has not always played that position. Jānis found the best position for him during his junior years.

– Early in junior I played forward, usually right wing or center. At some point we had some problems with the defence of our team and I said I can play defence. So I started playing as a defenceman and now I like to play as one, as I can control the ball and start the offense. It’s the best position for me, he says.

His talent was clearly seen at a young age as he made his debut in Latvia’s main league  against men at the age of 15. Year before that he played with their second tier team as a 14-year-old. Jānis spent four seasons in the Latvian league, scoring 173 points in just over 100 games as a defenceman. It was time to move on.

From Latvia to Lahti

In the summer of 2019 it was clear to Jānis that he needed to go somewhere else to improve in floorball. Finland was his main destination and LASB was his first option. He got some interest from other teams as well but he chose Lahti.

– I had to decide what to do: do I go to school in Latvia or try to focus on my floorball career. I had success in Latvia and I needed to take the next step while I’m young. It was the right thing to do for my career to choose LASB.

– There were some other options but LASB was the best one. Teemu Varis is the assistant coach for Latvian national team and he contacted me to come to Lahti for a tryout in summer of 2019. The week was great with the team. LASB had a young and improving team and I felt it was the right team for me to try to improve together with the other young guys.

And he has improved. For a few months it was difficult to get used to the pace of play in the Finnish league.

– I did a lot of mistakes in games but in a few months I got used to the league. I’m in good shape so it was more of a mental thing than physical. The biggest improvement has been in reading the game, mostly on defence. Most teams here play really fast and have skillful guys so defensive positioning is important. Also I have learned the importance of playing easy and simple, no need to make big moves or flashy plays, Jānis lists.

There is still much room for him to improve. He wants to improve on his shooting and play more with the ball so he can use his skills more. Biggest issues for him right now are in communication on the field with Finnish teammates.

– I have learned some basic phrases to help communicate on the field but it’s still a bit difficult. When I play with Ralfs Orste we can speak three languages on the field if I say something in Latvian to him, Finnish to others or English if I can’t say it in finnish. It’s hard but I’m improving on that.

– I haven’t learned very much Finnish. I can’t really say anything but I do understand something. I just know some really small basics. I still need to push myself more to learn it but I guess I’m too lazy for it, he thinks.

The team has taken him and Ralfs very well into the group. The two Latvians have a tighter connection than they have with the rest of the team but they get along nicely with everyone.

– I have bonded the most with Rafu and maybe JP Auroila.  Most of the guys speak english so it’s easier to come along with them. The guys are very welcoming, great guys.

He has liked the floorball part here a lot but outside arena it hasn’t been always so positive. He applied to school for International Business program but didn’t get in this time.

– In the floorball field I have enjoyed it but at home it’s sometimes a bit boring and I get a bit lonely, he says.

Jānis is also an enthusiastic basketball fan and watches a lot of NBA games. He’s also been to a couple of Lahti Basketball’s games at Suurhalli and likes to come there sometimes by himself to practice some throws.

 

What does LASB mean to you? What do you think about the LASB community?

– The LASB community is a pretty great one, all the guys help each other and the staff is really helpful too. The community around the floorball rink is like a family. The fans are often family and friends of the players. The young guys in the fan club cheering and doing the drums is really nice. Real orange hearts in the community, it’s great to be around!