Seuratoiminta

Talkoissa kasvatetaan tulevaisuuden vastuunkantajia

Mokkapaloja, järjestyksenvalvontaa ja lumitöitä. Talkootyö on perinteinen osa suomalaisten urheiluseurojen toimintaa. Tehtäviä on monia, mutta päämäärä on sama. Kasvattaa yhteistä kassaa ja pitää kustannukset kohtuullisina. Talkoiden tuotto ei kuitenkaan ole laskettavissa vain euroissa. Turnauskassan tuplaamisen lisäksi talkoot kasvattavat joukkuehenkeä. Suurempien päämäärien eteen yhdessä tekemällä opitaan myös tervettä realismia. Ulkomaanturnaukseen osallistuminen ei ole itsestäänselvyys. Suurien tavoitteiden saavuttaminen vaatii päämäärätietoisuutta ja pitkäjänteistä yhteistyötä.

Me-hengestä asiakkuuden aikakauteen

Suurinta osaa suomalaisista urheiluseuroista pyöritetään käytännössä talkoovoimin. Liikuntakasvatuksen professori Pasi Koski on seurannut urheiluseurojen kehitystä jo vuodesta 1986. Kosken mukaan seuratoiminnan ammattimaisuus on lisääntynyt. Talkootoiminnan vähentyessä, seurojen osallistumismaksut ovat kasvaneet merkittävästi. “Monet kunnat, jotka ovat pitäneet kiinni harrastustoiminnan maksuttomuudesta, ovat joutuneet luopumaan tästä hienosta periaatteesta”, toteaa Koski. Harmittava kehityssuunta lisää urheilun eriarvoisuutta.

Koski kuvailee suomalaisten asenneilmaston muuttuneen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Ennen suomalaiset toimivat kuuliaisesti yhteisen hyvän eteen mutta nykyään kansalaisia motivoivat toisenlaiset arvot. Liikuntakasvatuksen professori jäsentää nykypäivän suomalaisten suhtautumisen seuratoimintaan sekä talkoisiin seuraavasti. Urheiluseurojen jäsenistössä vaikuttaa nykypäivänä karkeasti nelisen erilaista asenneryhmää. Ensimmäisen ryhmän edustajat identifioituvat veronmaksajiksi ja kokevat urheiluseurat kirjaston kaltaisina ilmaisina palvelupisteinä. Toiset taas näkevät itsensä maksavina asiakkaina ja ovat aina valmiita vaihtamaan “parempaan”. Kolmannessa ryhmässä urheiluseura koetaan tuotantolaitokseksi, johon investoiminen tuottaa pitkän tähtäimen voittoja. Viimeinen ryhmä koostuu jäsenistä, jotka pitävät urheiluseuraa pystyssä. He ovat talkoisiin aktiivisesti osallistuvia, me-henkisiä ihmisiä, joiden silmissä urheiluseura on yhteisö. Talkootyö perustuu ajatukseen siitä, että tehdään asioita yhteisen hyvän eteen. Talkoohengen vaatima yhteisöllisyys ei ole nykypäivänä itsestäänselvyys. “Seuroissa on monesti havaittu ihmisillä olevan keskimäärin enemmän pulaa ajasta kuin euroista”, kertoo suomalaisen seuratoiminnan asiantuntija Mikko Mäntylä.

Jopa puolet vuosibudjetista talkoovoimin

Suomalainen verotuskäytäntö määrittelee talkootyön kertaluontoiseksi suoritukseksi, joka hyödyttää välittömästi yhteisön tarkoituksen mukaista yleishyödyllistä toimintaa. Talkoolaisille ei saa maksaa palkkaa tai muuta vastiketta. Täten talkootyöläisten ei myöskään tarvitse maksaa veroja tehdystä työstä. Talkootyön tuottama hyöty voidaan kohdistaa seuran sisällä tietylle joukkueelle. Yhden urheilijan tukeminen olisi verottajan silmissä vastikkeellista tuloa.

Talkoilla voidaan saada kasaan isojakin summia. Oulun Kärpät 46 ry:n D1-jääkiekkojoukkueen vuosibudjetti on noin 80 000 euroa. Joukkueenjohtaja Petri Kallungin mukaan tavoitteena on, että talkootöillä saadaan kasaan puolet vuosibudjetista. Myös suomalaisten urheiluseurojen varainhankintaa tutkineen tradenomi Susanna Hellmanin mukaan seurojen tilinpäätösvertailu osoittaa talkootyön suuren merkityksen. Joukkuevertailu vahvisti vaikutuksien näkyvän selkeästi pelaajilta kerättävien kausimaksujen suuruudessa. Hellman kannustaa seuroja monipuoliseen varainhankintaan.

Digitaalinen talkoolainen

Digitalisaatio tekee tuloaan myös varainhankinnan saralla. Jalkapallovalmentaja toiminut Christian Leikkainen perusti yrityksen, joka tekee seurojen ja joukkueiden varainkeruuta niiden puolesta. Leikkaisen ja yrityskumppaneiden tavoitteena on tiivistää suomalaisten yritysten ja urheiluseurojen yhteistyötä. Sport Family keräsi toistasataa asiakasta jo ensimmäisen vuotensa aikana. ”Kierrämme yrityksissä ja tarjoamme seurojen kanssa räätälöityjä kumppanuuspaketteja, ja annamme näille yrityksille esimerkiksi mahdollisuuden hyödyntää seurojen jäsenmääriä omassa markkinoinnissaan.”, tiivistää Leikkainen. “Parasta on, jos pelaaja voi keskittyä harjoittelemaan. Siten saamme tasokkaampia pelaajia ja valmentajia, ja urheilijoiden ja lajien tasot paranevat.”, visioi Leikkainen.

Vapaaehtoisuuden voimaa

Elämme individualismin aikakautta. Se näkyy myös pelivalinnoissamme. Videopelit ja kasinopelit johtavat pelitilastoja. ”Suomessa on paljon ’se on itsestä kiinni’ -ajattelua, jossa sivuutetaan rakenteelliset tekijät.”, tiivistää MML:n johtava asiantuntija Esa Iivonen, Monien urheiluseurojen keskeinen tavoite on mahdollistaa harrastaminen pelaajan lähtökohdista riippumatta. Talkootyö pitää kausimaksut kurissa ja auttaa pitämään toiminnan tasa-arvoisena. Harva paikallinen urheiluseura pysyisi pystyssä ilman talkoohenkeä. Varainhankinta mahdollistaa laadukkaan harjoitustoiminnan jatkuvuuden. Ikimuistoinen ulkomaanturnaus ei olisi mahdollinen ilman talkoovoimaa. Pienempien seurojen toiminta saattaa nojata kokonaisuudessaan talkootyöhön, kun kaikki harjoitusten ohjaamisesta siivoukseen tehdään talkoovoimin. “Yhdistystoiminnassa, niin kuin monessa muussakin asiassa, joka päivä pännii tai ärsyttää, mutta ikinä ei koko päivää. Lopulta ne muistot ja valmiin tuloksen näkeminen tuo sen hyvän fiiliksen.”, tiivistää kokenut talkoolainen. “Uskon, että monelle tulee hyvä fiilistä siitä, että tehdään yhdessä jotain oman ”jutun” eteen.”, sanoo erään urheiluseuran puheenjohtaja.

Myös vapaaehtoistyö voi olla harrastus. Talkootyö sitouttaa seuran jäseniä ja nostattaa me-henkeä. Talkoot tarjoavat tärkeitä yhdessä tekemisen ja onnistumisen kokemuksia. Seurojen tarjoama kepeä yhteisöllisyys on täsmälääke useimpiin arkihuoliin. Yhteistä hyvää tavoitellessa omat pulmat unohtuvat. Seurojen talkootyöllä voidaan myös tukea muita paikallisia toimijoita. LASB liikuttaa Lahden, Hollolan, Lammin ja Hämeenkosken alueella lähes viittäsataa ihmistä ja koskettaa toiminnallaan tuhansia. Talkootoiminta on merkittävä osa seuran toimintaa. Osallistujat oppivat asettamaan tavoitteita ja vaikuttamaan. Talkoissa opitaan me-henkeä, proaktiivisuutta ja yhdessä tekemistä. Talkoissa kasvatetaan tulevaisuuden vastuunkantajia.